*

Luovuutta-Läheisyyttä-Yhteistyötä Music Culture Fine Arts

Musiikillinen ilotulitus juhlan kunniaksi Hyvinkään kirkko 28.5.2017 M. Gräsbeck

  • Hyvinkään seurakunnan 100-vuotisjuhla. Manfred Gräsbeck Juhlakantaatti op.106 28.5.2017 Solistit Ingrid Gräsbeck, Sirkka Lamminen, Airi Tokola, Anna Saaritsa, Joonas Eloranta, Erkki Hannonen, Ilkka Järvinen, Angelika Nikander, Manfred Gräsbeck
    Hyvinkään seurakunnan 100-vuotisjuhla. Manfred Gräsbeck Juhlakantaatti op.106 28.5.2017 Solistit Ingrid Gräsbeck, Sirkka Lamminen, Airi Tokola, Anna Saaritsa, Joonas Eloranta, Erkki Hannonen, Ilkka Järvinen, Angelika Nikander, Manfred Gräsbeck
  • Ingrid Gräsbeck, Manfred Gräsbeck ja Angelika Nikander, Hyvinkään kirkko 28.5.2017
    Ingrid Gräsbeck, Manfred Gräsbeck ja Angelika Nikander, Hyvinkään kirkko 28.5.2017
  • Säveltäjä ja kapellimestari Manfred Gräsbeck. Harjoitukset 26.5.2017 Hyvinkään kirkko.
    Säveltäjä ja kapellimestari Manfred Gräsbeck. Harjoitukset 26.5.2017 Hyvinkään kirkko.
  • Harjoitukset Hyvinkään kirkossa 26.5.2017
    Harjoitukset Hyvinkään kirkossa 26.5.2017
  • Balettisoolo Angelika Nikander, Hyvinkään kirkko 28.5.2017 M. Gräsbeck Juhlakantaatti op. 106
    Balettisoolo Angelika Nikander, Hyvinkään kirkko 28.5.2017 M. Gräsbeck Juhlakantaatti op. 106
  • Huilutaiteilija, lehtori Jarmo Koivula, Tiina Nikander-Koivukangas ja Manfred Gräsbeck
    Huilutaiteilija, lehtori Jarmo Koivula, Tiina Nikander-Koivukangas ja Manfred Gräsbeck
  • Juhlakantaatin ohjelma.
    Juhlakantaatin ohjelma.

Hyvinkään kirkossa esitettiin 28.5.2017 Manfred Gräsbeckin säveltämä ja johtama Juhlakantaatti op.106 "Missa celebrandum:EXAUDI!" 8 solistille, 2 kuorolle, orkesterille ja uruille. Konsertin johti säveltäjä Manfred Gräsbeck. Solisteina esiintyivät Ingrid Gräsbeck, Sirkka Lamminen, Airi Tokola, Anna Saaritsa, Joonas Eloranta, Erkki Hannonen, Ilkka Järvinen ja Angelika Nikander. Juhlakantaatin oli säveltäjältä tilannut Hyvinkään seurakunta ja sekä sävellyksen, että juhlakonsertin valmistelu aloitettiin n. vuosi ennen tapahtumaa. Orkesteri oli koottu ammattimuusikoista (TMGSO), opiskelijoista sekä paikkakunnan loistavista harrastajamuusikoista. Soittajia mukana oli niin Suomen Kansallisoopperasta kuin musiikkiopistoista sekä seuraavista kokoonpanoista; Hyvinkään Salonkiorkesteri, Hyvinkään musiikkiopisto, Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri, Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta. Olin mukana soittamassa 1. huilistina kahden muun huilistin mukana.<!--break-->

Musiikillisesti Juhlakantaatti op. 106  oli rikas, värikäs, yllätyksellinen ja upea. Tässä Hyvinkään seurakunnan 100-vuotisjuhlakonsertissa esitetty versio oli osa vielä useampia osia käsittävästä sävellyksestä ja kantaatista.  Konsertissa aivan alussa orkesteri Intron jälkeen kuultiin sopraano Ingrid Gräsbeckin resitatiivinomainen repliikki "Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.(Jes 54:10) Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti, jotka aina tekevät niin kuin oikein on (Ps 106:3) Viimeistään tässä vaiheessa kuulija tempautui mukaan vaikuttavalle matkalle teoksen mukana. Juhlakantaatti koostui osista I. Operationes in deserto, II. Operationes in montem, III. Operationes in occulto. Esityksessä vaihtelivat yllätyksellisesti erilaiset orkesteriosuudet, välillä salaperäisen kauniin melodisesti ja välillä haastavan moderniin tyyliin. Kaikki lahjakkaat ammattilaiset ja upeat solistit esittivät osuutensa varmasti ja linjakkaasti. Oman värikkään mausteensa esitykseen toi Angelika Nikanderin yllättävän taidokas koreografia kirkon pitkällä keskikäytävällä.

Hyvinkään Oratoriokuoro, valmentajanaan Matti Heroja ja  Hyvinkään Kamarikuoro, valmentajanaan Erkki Hannonen ylsivät konsertissa upeaan taiteelliseen ja täyteläiseen kaareen, täydentäen solistien ja orkesterin osuuksia mallikkaasti. Urkutaiteilija Jimi Järvinen improvisoi käsittämättömän loistokkaasti oman osuutensa lehteriltä. Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma osallistui teokseen ja astui vuorollaan lausumaan vavahduttavasti Herran siunauksen Gloria osan jälkeen. Jokainen muusikko ja kuulija oli tempautunut Raamatun tekstien johdattamana musiikin maailmaan. Mielestäni yksi koko teoksen upeimpia hetkiä oli kohtaus, missä sävelkielen myötä sekä kuulijana että soittajana koin liikuvani jonnekkin toiselle tasolle ja toiseen maailmaan!

Aivan lopussa Ingrid Gräsbeck resitoi huipennuksena uudelleen "Ylistetty olkoon Herra Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju". Tätä ennen yleisö l. seurakunta oli laulanut yhdessä virrestä 339 "Halleluja, kiitos Herran, suuren voitonruhtinaan".

Olisi todella hienoa, jos tämä upea kantaatti voitaisiin esittää yleisölle esim. Helsingin Tuomiokirkossa tai Turun tuomiokirkossa lähitulevaisuudessa.

Oli ainutkertainen kokemus olla taas mukana TMGSO n projektissa ja tällä kertaa tyttären Angelikan kanssa. Koko projektin toteutus vaati taiteellisen esittäjäkunnan lisäksi lukuisia käytännön tuottamiseen liittyviä toimijoita. Konsertin harjoituksissa oli sekä vanhoja tuttuja että uusia tuttavuuksia niin laulajien kuin soittajien joukossa. Loistava yllätys oli tavat opettajani huilutaiteilija ja lehtori Jarmo Koivula Tampereen Konservatorion ajoilta, hän oli mukana laulamassa kantaattikuorossa. Sain myös alustavan kutsun tulla mukaan Hyvinkään seudun varsin aktiiviseen musiikki ja konserttitoimintaan mikäli siirtyisin Etelä-Suomeen vaikuttamaan. Vuodet olivat vierineet mutta oli kuin vasta viime viikolla olisimme pitäneet edellisen huilutunnin asteikkoineen ja etydeineen.

Säveltäjä Manfred Gräsbeck on keronut konserttiohjelmassa seuraavasti (M.Gräsbeck Juhlakantaatin konserttiojelma 2017)

Juhlakantaatin säveltämisjohtoinen eteneminen voidaan jakaa kolmeen osaan:

1. Sointujen tasapainoinen kehitys.
2. Mielikuvituksen tiukka rajaaminen sanoituksessa.
3. Sävellystekniikoiden moninaisuus kokonaisuuksien hallinnassa.
Oratoriossaan Jeftan tytär Giacomo Carissimi (1604 [tai 1605] -1674)
käyttää napolilaista sekstisointua vasta teoksen loppuhuipennuksessa, jossa
Jefta näkee tyttärensä. Jos säveltäjät kuluttaisivat näitä teoksissaan liian
anteliaasti, niiden vaikutus heikentyisi. Igor Stravinskin Psalmisinfoniassa
(1930), on oktatonisten asteikkojen dominantti-dimi-tehoja toisessa osassa.
Olen käyttänyt Raamatun tekstejä niin, että osien otsikot ovat latinaksi
ja laulukappaleet suomeksi, suorina käännöksinä (kursivoitu) tai rinnakkaisista
luvuista valittuina. Kun hattu on tyhjä, on aika käyttää sävellystekniikkaa
sanan syvemmässä merkityksessä. Yksi mahdollisuus
olisi kaksitoistasäveljärjestelmä eli dodekafonia, musiikin säveltämisen
tekniikka, joka perustuu kaikkien kahdentoista kromaattisen tasavireisen
sävelen tasavertaisuuteen. Päinvastoin kuin taidemusiikin aiemmissa säveltasojärjestelmissä,
modaalisuudessa ja tonaalisuudessa, dodekafonisessa
sävellyksessä ei ole perussäveltä, johon muut sävelet suhteutuvat.


Kaksitoistasäveljärjestelmän keksijänä pidetään yleisesti itävaltalaista
Arnold Schönbergiä, vaikka samanaikaisia, jopa hieman varhaisempiakin
pyrkimyksiä tämänkaltaiseen atonaalisen musiikin järjestämiseen esiintyi
monilla muillakin säveltäjillä. Kaksitoistasäveljärjestelmässä sävelten
tasaveroisuus pyritään takaamaan siten, että kaikkia säveliä kuullaan periaatteessa
yhtä monta kertaa. Tasalukuisuus varmistuu rivillä, jossa sävelet
on pantu tiettyyn perättäisyysjärjestykseen. Ankarimman toteutustavan
mukaan yhtään säveltä ei saa toistaa ennen kuin 11 muuta on kuultu, mikä
kuitenkin käytännössä harvoin toteutuu moniäänisessä musiikissa. Rivin
katsotaan takaavan sävellyksen koheesion [=kiinnevoima], samoin kuin
sävellajin tai moodin ennen.
Hyvinkään Juhlakantaatin erilaisin periaattein rakennetut rivit tuottavat
erikuuloista musiikkia. Kaksitoistasäveljärjestelmää voidaan pitää yksiulotteisena
sarjallisuutena, sillä siinä rivi säätelee nimenomaan vain säveltasoa.

Isäni Gottfrid Gräsbeck (1927-2010) kehitti jo 1950-luvulla omia sarjallisia
ilmaisukeinoja, mm. ankarimpia kaksitoistasäveljärjestelmiä ja toisenlaisia
monitieteellisiä vapaampia musiikki-idiomeja. Kirkollisissa teoksissaan
hän synkretisoi uskonnollisia ja musiikillisiä suuntauksia, erityyppisiä
modaaleja ja atonaalisia keinoja, esim. kirkkosävellajeja ja kaksitoistasävelsarjoja
keskenään. Koska sain ensimmäiset sävellysoppitunnit häneltä,
en ole voinut kokonaan kieltää, etteivätkö tämän tyyppiset menetelmät ja
niiden alaluokat olisi vaikuttaneet omiin käsityksiini sävellystyöstä.
Pyrkimyksissäni uudenaikaisuuteen olen aikuisiässäni hillitympi kuin monet
suomalaiset nykysäveltäjät. Lapsena olin kaikkiruokainen: kuuntelin
radikaalimpia avantgardismia edustavia äänilevyjä. Kuvittelin olevani kokeilevien,
uusille muodoille tietä raivaavien, virtausten mestarillinen edustaja.
Hakiessani Sibelius-Akatemiaan vuonna 1980, pääsin professori Einojuhani
Rautavaaran (1928-2016) sävellysluokalle. Hänen ehdotuksestaan
hankin Vincent Persichettin (1915-1987) (hänen New Yorkin opettajansa)
oppikirjan Twentieth-Century Harmony. Creative Aspects and Practice.
Kantaesittäessäni eri aikakauden säveltäjien musiikkia olin aina kiintynyt
ajankohtaisiin tehtäviin ja annoin etusijan tietyille tyyleille vasta myöhemmin.
Ajatuksenani on aina ollut, että kappaleita ei valita urakehityksen kannalta
vaan johdatuksesta. Ihmisten miellyttämistä tärkeämpää olisi Jumalan
tahdon toteuttaminen. Nämä eivät tietenkään sulje pois toisiaan, mutta
järjestys on valittava alusta lähtien. Jotta Juhlakantaatti ei saisi kuivaa tai
tekopyhää leimaa, olisi perustaksi kasattava teoksen olennaiset piirteet ja
rakenteet, sanojen ja sävelten suhde, mikä mahdollistaisi laadun ja tyylin
vaihtelevuuden.
Juuri kirkollisissa lauluteoksissa läpisävelletyt sävelaiheiden ja sointukulkujen
toistot eri sävelkorkeuksilla rikastuttavat kokonaisuutta. Soitinnuksessa
on vaikeaa ylittää Wolfgang Amadeus Mozartia (1756-1791). Hänen
nuoruudenteoksessaan Exsultate, jubilate K. 165 on nerokkaasti käytetty
laulusolistin, orkesterin ja urkujen sointivärejä.
Kuten laulusolistit ja kuorot voivat ajoittain laulaa vuorotellen tai yhdessä,
soitinsolistit ja orkesteri voivat harrastaa vuoropuhelua soittaen. Joskus
muutamalla soolosoittimella saa aikaan tehokkaampia sävyjä kuin suurilla
orkestereilla. Vastakohdat eivät ole itseisarvo, mutta ”enkelikuoro”,
maailmankaikkeuden pehmeä pauhu taustana musiikille, tarjoaa vaihtelua
vakavammalle yksin esitettävälle osalle. Ennen sävellystyön aloittamista
herkuttelin ajattelemalla, miltä kuulostaisi viulun melodia fagottien ja cimbasson
vastaäänillä, tai sävellystyylillä jossa oboe d’amoren pääsävelmään
liittyy useiden sivusoitinten polyfonia. Kun tähän väliin panee vielä a
capella -kuorojen kauniit koraalit, aika pysähtyy. Fuugassa dux säteilee
lähimmäisenrakkautta ja comes vastarakkautta. Marana, ta! – saamme vastaanottaa
Pyhän Hengen uskoen Herraan, joka antaa meille tarvitsemamme.

Svensk sammanfattning
Festkantat opus 106 “Missa celebrandum: EXAUDI!”
Dess första tanke formulerades när Ilkka Järvinen nämnde om saken hösten
2015. Nästan omedelbart svarade undertecknad per e-post med några
små förslag i form av franska streck, några bibelord och andra idéer beträffande
sångsolister och medverkande. Orkesterpartituret stod färdigt
på valborgsmässoaftonen 2016. I maj 2016 började notritarna skriva rent
körpartitur och andra stämmor separat. Den slutliga spelordningen slogs
fast våren 2017. Kantatens ursprungligen 53 separata nummer grupperade
i fyra huvudsatser skulle ta tre timmar i anspråk, och vi har nu lyckats
18
välja ut 30 % [19 enskilda stycken]. I Gottfrid Gräsbecks Cantata da chiesa,
som skrevs till Houtskärs’ församlings 250 års -jubileum, ingick som
gradualpsalm nummer 200 [i finlands-svenska psalmboken nummer 176],
och min mormor Hélène Bourgeois-Wickström var sopransolist. I kyrkliga
sammanhang kan det ses som nepotism att utnyttja nära släktingar men
vid profana tillfällen är det ganska vanligt. Tonsättarens privilegium är att
komponera för bekanta sångröster.
Ty detta är min faders vilja: att alla som ser på sonen och tror på honom
skall ha evigt liv. (Johannesevangeliet 6:40).
Andlig övning: Lyft blicken och se på Jesus under denna dag.
Källskrift: Niklas Piensoho:100 dagar med Jesus. Libris förlag.
Örebro 2009. Sid. 99-100.

English summary
If someone has difficulties to understand the musical message, the international
language of the Festive Cantata opus 106, I kindly ask your permission
to quote C. S. Lewis’ book Miracles:
“Many a man, brought up in the glib profession of some shallow form of
Christianity, who comes through reading Astronomy to realise for the first
time how majestically indifferent most reality is to man, and who perhaps
abandons his religion on that account, may at that moment be having his
first genuinely religious experience.”


(The Macmillan Company. New York. 1947, pp. 52-53)
Hyvinge-Hyvinkää 17.04.2017
Manfred Gräsbeck
Kiittäen – Special thanks:
Hyvinkään Salonkiorkesteri, Hyvinkään musiikkiopisto, Hyvinkäänkylän
Puhallinorkesteri, Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta ja TMGSO
(The Manfred Gräsbeck Symphony Orchestra)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset