Luovuutta-Läheisyyttä-Yhteistyötä Culture, Education, Music, Sports

Luontainen nopeus esiin lahjakkaiden nuorten joukosta!

  • Äimäraution raviradalla Oulussa.
    Äimäraution raviradalla Oulussa.

Olen Suomen Liikutatieteellisen Seura ry: jäsen. Tutkimuksen puolella olen kiinnostunut johtamisesta organisaatioergonomian näkökulmasta. 

Graduni aihe Taideyliopistossa liittyi ergonomiaan. Solistinen A-tutkinto on varsinainen huippu-urheilijan ammattinäyte.

Olen harrastanut liikuntaa monipuolisesti; mm. alppilajeja ja  raviurheilua. Ohjauspuolella olen suorittanut ravihevosen harrastajavalmentaja  kurssin ja olen käynyt terveysliikuttaja kurssin Virpiniemen Urheiluopistossa sekä käynyt jooga-ohjaaja kursseja Suomen Joogaopistolla Saarijärvellä.

Olemme kirjoittaneet yhdessä kittiläläisen liikuntavaikuttajan Kalevi Nivan kanssa tämän artikkelin.

 

Miten löytäisimme eri urheilulajeihin lahjakkaita nuoria-Luontainen nopeus esiin!

Suomalaisten urheilijoiden menestys kansainvälisissä kilpailussa ei ole ollut kovin hyvä viime vuosina. Nyt tarvitaan lisää uusia toimenpide-ehdotuksia asiantilan parantamiseksi. Kalevi Niva Kittilästä on pohtinut asiaa pitkään ja muotoilee toimenpide-ehdotuksensa seuraavasti; olen sitä mieltä, että ensinnäkin tulisi löytää lahjakkaita nuoria. Tämä tapahtuisi koulujen kautta, koska urheiluseurojen toimet eivät yksin riitä huippujen löytämiseen eri lajeihin. Koulujen kautta haku voisi tapahtua siten, että kaikki Suomen 12–14 vuotiaat nuoret testattaisiin 100 metrin juoksumatkalla, jotta heidän luontainen nopeutensa tulisi julki. Tietenkin testiin osallistuisivat vain ne nuoret, joille juoksu on luontainen liikuntamuoto. Jokaisen koulun lähettyviltä löytyy riittävästi tasaista maata testin suorittamiseksi. Nykyiset opettajaresurssit mahdollistavat testin suorittamisen ja sekuntikelloja löytyy jokaiselta koululta. Juoksutesti tulisi tehdä kahdesti vuodessa ja toistaa kolmena peräkkäisenä vuotena. Testin tuloksen voisi merkitä todistukseen muiden arviointien tapaan. Näin jokainen voisi seurata omaa kehitystään. Todennäköisesti ainakin lahjakkaimmat innostuisivat jopa jatkamaan, koska edistyminen on palkitsevaa. Luontainen nopeus on yleensä etu monissa urheilulajeissa. Tässä esittämääni testiä edelleen kehitettäessä tulee luonnollisesti esiin ja huomioiduksi nykyisen liikuntaopetuksen ja yleisen elämäntavan mahdolliset vaikutukset lasten- ja nuorten liikunnallisiin ja juoksutestin edellyttämiin valmiuksiin.

Kittilän sivistystoimenjohtaja Tiina Nikander-Koivukangas on pohtinut älykkyyttä ja luovuutta seuraavasti; Howard Gardner (am.) 1983 totesi, että älykkyys on kontekstuaalinen ja kulttuurisidonnainen ominaisuus. Gardnerin mukaan yksilöt voivat olla älykkäitä monin eri tavoin. Yksilö on yleensä aina kyvykkäämpi jollakin alueella kuin toisella. Älykkyyden neurologisen perustan vuoksi esim. menestyviä urheilijoita, muusikoita, kuvataiteilijoita, kirjailijoita ja tiedemiehiä ei voi kouluttaa sellaisista henkilöistä, joilla ei ole kyseiseen toimintaan vaadittavaa älykkyyttä jo olemassa. Teoria älykkyyden eri lajeista on vahvistunut aivovaurioiden oireiden tutkimuksissa. Kouluopetukselle Gardnerin teoria antaisi mahdollisuuden luopua voittopuolisesti kielelliseen toimintamalliin perustuvasta opetuksesta.

Älykkyys ja luovuus ovat osin kartoittamatonta aluetta ja tulevaisuudessa kasvatuspsykologian läpimurto voi tapahtua nimenomaan luovuuden tutkimuksen saralla. Luovuutta on vanhastaan pidetty yksilön ominaisuutena, joka ilmenee kykynä nähdä ongelmia, joita muut eivät havaitse ja kykynä tuottaa paljon uusia omaperäisiä ideoita. Luovuus on myös nähty kykynä käsitellä monimutkaisia rakenteita ja arvioida ratkaisujen käyttökelpoisuutta. Luovan älykkyyden hyödyntäminen esim. suomalaisessa työelämässä on lähestulkoon olematonta. Älykkyys ja ikä ovat myös alueita, jotka sisältävät paljon tutkimatonta tietoa. Ihmisen eliniän pidentyminen todennäköisesti herättää kiinnostuksen tutkia lisää tätä aluetta.

Liikuntatieteessä on vallalla erilaisia käsityksiä liittyen siihen miten tulevaisuuden kilpailuissa menestyviä urheilijoita tulisi kasvattaa ja kouluttaa. On vallalla käsitys, että liian aikainen erikoistuminen yhteen lajiin voisi olla jopa haitallista. Toisaalta, osa urheilulajeista on sellaisia, että lajikohtainen harjoittelu on aloitettava riittävän nuorena, mikäli halutaan saada tuloksia kilpailtaessa.

Tulevaisuustutkimuksen näkökulmasta älykkyyden ja lahjakkuuden tunnistaminen on tärkeää. Niiden koulutettavuuden lisääminen mielestäni on tulevaisuudessa merkittävä haaste liittyen kouluopetuksen suunnitteluun ja työelämän kehittämiseen. Se on myös välttämätöntä edistettäessä yleistä hyvinvointia ja kansakunnan menestymisen edellytyksiä.

 

Kalevi Niva, eläkeläinen, liikunnan ammattilainen, Kittilä

Tiina Nikander-Koivukangas, sivistystoimenjohtaja, Kittilä

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset